Kaarle Stefan (Itävallan arkkiherttua)
| Kaarle Stefan | |
|---|---|
 Kazimierz Pochwalskin muotokuva arkkiherttua Kaarle Stefanista vuodelta 1912 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. syyskuuta 1860 Brünn, Böömi, Itävalta |
| Kuollut | 7. huhtikuuta 1933 (72 vuotta) |
| Ammatti | sotilas |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet | 1879–1918 |
| Taistelut ja sodat | ensimmäinen maailmansota |
| Sotilasarvo | suuramiraali |
| Joukko-osasto | Itävalta-Unkarin laivasto |
Arkkiherttua Karl Stephan Eugen Viktor Felice Maria von Habsburg-Teschen (5. syyskuuta 1860 – 7. huhtikuuta 1933) oli itävaltalainen aatelinen ja Itävalta-Unkarin laivaston suuramiraali ja ylitarkastaja. Häntä harkittiin Puolan kuningaskunnan hallitsijaksi vuonna 1916, mutta tämä jäi toteutumatta. Hän asui ensimmäisen maailmansodan jälkeen Puolassa.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarle Stefanin vanhemmat olivat arkkiherttua Kaarle Ferdinand ja arkkiherttuatar Elisabeth Franziska von Habsburg-Lothringen.[1] Hänen veljiään olivat Fredrik ja Eugen, jotka myöhemmin palvelivat Itävalta-Unkarin armeijassa.[2] Hänen isoisänsä oli Napoleonin sotien kuulu sotapäällikkö, arkkiherttua Kaarle. Kaarle Stefan oli keisari Frans Joosef I:n pikkuserkku.
Vuonna 1876 Kaarle Stefan aloitti opintonsa laivastoakatemiassa Rijekassa. Hän valmistui vuonna 1879 aliluutnantin arvoon. Hänen laivastossa palvelemisensa toivottiin herättävän Habsburgeissa uudelleen kiinnostuksen laivastoasioihin.[3] Hän oli mukana korvetti SMS Saidan matkalla Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan, Länsi-Intian saaristoon ja New Yorkiin.[4]
Kaarle Stefan yleni vuonna 1893 kontra-amiraaliksi, ja seuraavana vuonna hänestä tuli risteilijäviirikön komentaja.[1] Vuonna 1895 Kaarle Stefan komensi laivasto-osastoa, joka edusti Itävalta-Unkaria Kielin kanavan avajaisissa Saksassa. Osastoon kuuluivat panssariristeilijä SMS Kaiserin und Königin Maria Theresia, puskuriristeilijät Kaiser Franz Josef I ja Kaiserin Maria Elisabeth sekä hävittäjä Trabant.[5] Hän jäi samana vuonna pois aktiivisesta palveluksesta, osittain siksi, että oli pettynyt laivaston komentajan amiraali Maximilian Daublebsky von Sterneckin käytännössä rajoittamattomiin valtuuksiin.[6]
Vuonna 1901 Kaarle Stefan ylennettiin vara-amiraaliksi ja vuonna 1911 amiraaliksi.[1] Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi laivaston ylitarkastajana vuoteen 1916 asti.[2] Keisari Kaarle I nimitti hänet tuolloin Cattaron (nyk. Kotor) laivastotukikohdan komentajaksi.[1]
Saksan keisari Vilhelm II ja keisari Kaarle I ilmoittivat 5. marraskuuta 1916, että Puolasta tehtäisiin itsenäinen kuningaskunta. Kaarle Stefan oli luonteva vaihtoehto Puolan kuninkaaksi, sillä hän asui Puolan alueella Zywiecissä[1] ja puhui sujuvaa puolan kieltä, minkä lisäksi kaksi hänen tytärtään oli avioitunut puolalaisten aatelisten kanssa. Kaarle Stefanin nousulle valtaistuimelle asetti kuitenkin esteen Kaarle I, joka ilmeisesti halusi tulla itse kruunatuksi Puolan kuninkaaksi. Asia ei ehtinyt ratketa ennen sodan Itävalta-Unkarin kannalta tappiollista päätöstä.[7]
Itävalta-Unkarin laivastossa alkoi keväällä 1918 kapina, jonka taustalla olivat laivaston huono muonitus, alhainen moraali ja miehistön huono kohtelu upseerien taholta.[8] Kaarle Stefan tutki asiaa haastattelemalla komentoketjun alapään upseereita, joilta sai kuulla hyvin suorasanaisia raportteja ja kommentteja laivaston päällystöstä. Kaarle Stefan suosittelikin keisarille, osittain Daublebsky von Sterneckin kanssa saamista kokemuksistaan johtuen, että laivaston johtoa vaihdettaisiin. Myös keisari itse oli jo jonkin aikaa suunnitellut samaa.[6] Amiraali Maximilian Njegovan erotettiin, ja hänen tilalleen nimitettiin kontra-amiraali Miklós Horthy laivaston komentajaksi, vara-amiraali Franz von Holub sotaministeriön laivaston osaston päälliköksi ja vara-amiraali Franz von Keil keisarin laivastoasioiden neuvonantajaksi.[8]
Vuoden 1918 jälkeen Karl Stefan vetäytyi mailleen Puolassa, jotka kuitenkin otettiin haltuun pian tämän jälkeen. Hänen sisarensa Maria Kristiina kuitenkin sai aikaan sen, että hänen tiluksensa palautettiin hänelle. Vuonna 1924 Kaarle Stefan lahjoitti 10 000 hehtaaria maistaan uuden tiedeakatemian perustamiseen Krakovassa.[9]
Kaarle Stefan kuoli Zywiecissä 72-vuotiaana 7. huhtikuuta 1933.[1]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarle Stefan avioitui Maria Teresa Habsburg-Toskanan (18. syyskuuta 1862 – 1933) kanssa 28. helmikuuta 1886 Hofburgin palatsissa Wienissä.[1] Pariskunnalle syntyi kaksi tytärtä ja neljä poikaa, jotka olivat:
- Eleonora (1886–?)[9]
- Renata Maria (1888–?)[9]
- arkkiherttua Kaarle Albrekt (18. joulukuuta 1888 – 17. maaliskuuta 1951) – palveli myöhemmin Puolan armeijassa[10]
- Mechthildis (1891–?)[9]
- Leo Karl (1893–?)[9]
- Wilhelm (1895–?)[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tucker, Spencer (toim.): World War I: A Country-by-Country Guide. (Volume 1) ABC-CLIO, 2019. ISBN 978-1-4408-6370-7 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Sondhaus, Lawrence: The Naval Policy of Austria-Hungary, 1867-1918: Navalism, Industrial Development, and the Politics of Dualism. West Lafayette, Indiana: Purdue University Press, 1994. ISBN 1-55753-034-3 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Vocelka, Karl: Die Familien Habsburg und Habsburg-Lothringen: Politik, Kultur, Mentalität. Böhlau Verlag Wien, 2010. ISBN 978-3-205-78568-2 Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
- Hamann, Brigitte; Hamann, Georg: Die Habsburger. Amalthea Signum Verlag, 2016. Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Karl Stephan von Habsburg-Teschen K.U.K. Kriegsmarine. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 23.10.2020. (saksaksi)
- ↑ a b Archduke Friedrich FirstWorldWar.com. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Sondhaus 1994, s. 37
- ↑ Sondhaus 1994, s. 61
- ↑ Sondhaus 1994, s. 131
- ↑ a b Sondhaus 1994, s. 325
- ↑ Vocelka 2010, s. 61
- ↑ a b Tucker (toim.) 2019, s. 62
- ↑ a b c d e f Hamann & Hamann 2016
- ↑ Erzherzog Karl Albrecht Austro-Hungarian Army. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
